Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2012

Uraani on viisasten kivi

Ydinhepreaa. Eikö näytäkin alkemistien muistiinpanoilta?

Sillä ei voi tehdä lyijystä kultaa, mutta sillä voi tehdä toriumista sähköä, mikä on jopa parempi juttu. Tieteen Kuvalehdessä  3/12 oli aika mielenkiintoinen artikkeli toriumista. Se on varsin tuntematon ja tähän mennessä aika hyödytönkin maametalli, mutta sitä lasketaan olevan suunnilleen yhtä paljon kuin lyijyäkin, eli se siis on uraaniin nähden erittäin halpaa.

Sulasuolareaktorissa sitä voidaan käyttää polttoaineena, kunhan käytetään ensin uraania ikäänkuin sytykkeenä. Tällaisen reaktorin onnettomuusmahdollisuus on käytännössä olematon, ydin ei voi sulaa koska, niinkuin nimestäkin voisi päätellä, se on jo sula ja polttoainesauvat eivät voi jumittua koska polttoainesauvoja ei ole. Lisäksi tällaisen reaktorin jätteet säteilevät ”vain” kolmisen sataa vuotta.

Polttoainetta voidaan lisätä ja jätteet poistaa ”lennossa”, joten huoltotaukoja ei juuri tarvittaisi ja jätökset eivät ole ydinasekelpoista materiaalia. Siinäpä onkin vastaus seuraavaan kysymykseen, miksi tällaista ei ole jo tehty?

Ensimmäinen sulasuolareaktori käynnistettiin 3. marraskuuta 1953  ja se toimi yhdeksän päivää ilman senkummempia ongelmia. Siitä oli tarkoitus tehdä atomipommikoneen moottori, mutta jopa silloin tajuttiin ajatuksen olevan ihan älytön. Jos vaikka lentokone jaksaakin lentää kolme vuotta yhtä soittoa, niin miehistö ei varmasti jaksa.

Kuitenkin siitä tehtiin tutkimushanke ja testireaktori, joka toimi moitteettomasti 1965 – 1969. Sitten kehittely lopetettiin, koska siitä reaktorista ei saanut asekelpoista plutoniumia.  Eli siis, jos ihmiskunta ei olisi niin sotahullua sakkia, niin meillä olisi nykyään turvallinen ja suht saasteeton ja ennen kaikkea halpa energianlähde, jota riittäisi jopa tuhansia vuosia nykykulutuksella.

Nykyään, kun asiaan on ruvettu taas tosimielellä paneutumaan, niin veikkaavat, että parinkymmenen vuoden sisään ensimmäinen sulasuolareaktori kytketään yleiseen sähköverkkoon. Niinpä voi olla, että työllä ja tuskalla rakennetun Olkiluoto kolmosen käyttöikä ei tule olemaan kovin pitkä, mutta sehän on vain hyvä juttu.

Kyllä mielestäni Talvivaaran uraani kannattaa ottaa talteen, parempihan se on jemmassa ja hyötykäytössä kuin jossain kuonakasassa säteilemässä. Kaikkialla säteilee, eikä turvallista alarajaa oikeastaan ole. Sen tosiasian kanssa on vain elettävä. Kyllä ihmisten pitäisi edes jotain opiskella näistä ydinjutuista ennenkuin lähdetään banderolleja heiluttelemaan niitä vastaan.

Ettei olla niinkuin entinen vihreä, joka perusteli kantaansa sillä että ” ei me mitään ydinvoimaa tarvita, käytetään sähköä. Sitä tulee töpselistä.” AN

Historialliset faktat: Tieteen Kuvalehti

Kuva: Wikipedia

ps. Mixköhän muuten sanotaan että ”viisasten kivi” eikä ”viisaiden kivi” jolloin se menisi kieliopillisesti oikein?

Viikon Eino 26.04.12

PDF

Kalajärvi – hanke etenee

Ajatus Vaarankylän Kalajärven puhdistamisesta tuli taannoin Paltamon I :n kalastuskunnan taholta ja yleishyödyllisenä projektina Työvoimatalo tietenkin päätti siihen osallistua. Työvoimatalon puolelta hankkeessa vastaavana toimii ulkotöiden ohjaaja Seppo Keränen.

Keskiviikkona hanke oli siinä vaiheessa, että Vaarantalolla tehtiin katiskoita, jotka on suunniteltu nimenomaan roskakalan poistoon. ” Näitä on tarkoitus tehdä ainakin kymmenkunta,” sanoo Eino Kiviranta, selvästikin kokenut katiskantekijä. Toimittaja ei kyllä käsitä, miten se katiska ne kalat valikoi, mutta kaipa siihen on kalamiehillä omat niksinsä.

Tietysti näitä katiskoita tullaan Kalajärven jälkeen käyttämään muissakin vastaavissa. On mielenkiintoista nähdä, mitä sen kalanpaljouden kanssa sitten tehdään, pitääkö Työvoimatalon perustaa vielä kalarehutehdaskin?

Aiheesta lisää Seppo Keräsen pomologissa ensiviikolla.

Työvoimatalon miehet katiskan kimpussa. Mestarina Eino Kiviranta.

Särki (Rutilus rutilus) on makean ja murtoveden kala. Sillä on punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset evät. Särjen peräevä on lyhyt ja sen suomut ovat suuria. Särki kasvaa tavallisesti 15–25 cm:n pituiseksi, joskus jopa 45 cm pitkäksi. Särkeä muistuttavia suomalaisia kalalajeja ovat seipisorvasäynetoutain ja turpa. Särki on ahvenen ja hauen jälkeen Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji.

Särki esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan EspanjassaItaliassa tai KreikassaSuomessa se esiintyy yleisenä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Rehevöityneissä järvissä särki on usein yleisin kalalaji. Tällaisista järvistä on yritetty vähentääbiomassaa hoitokalastamalla särjet pois tiheällä verkolla, rysällä tai nuotalla. Särkien määrää voidaan pienentää myös istuttamalla petokaloja, esimerkiksi kuhaa. Särki on parvikala, ja jos kalastaja osuu särkiapajalle, kalaa voi tulla paljonkin. Kesäpäivinä särkiparvet pysyvät lämpimässä pintavedessä, ja siksi särki onkin varsin yleinen onkisaalis. Särjet syövät pienikokoisina eläinplanktonia ja suurempikokoisena enimmäkseen pohjaeläimiä. Särki kutee toukokuusta kesäkuun alkupuolelle. Särjen mäti on takertuvaa.

Rutilus rutilus 2009 G3.jpg

Särkeä ei juurikaan arvosteta ruokakalana, koska siinä on melko paljon ruotoja.[2] Särkeä kuitenkin hyödynnetään lemmikkieläinten ja turkiseläinten ravintona. Särki on myös suosittu syöttikala ravustuksessa ja täkyonginnassa. Lähde: Wikipedia

Ajellessani Vaarankyläntietä Vaarantalolle sitä katiskaa kuvaamaan, sattui hassu episodi: Fasaanikukko seisoskeli keskellä tietä, eikä sillä näyttänyt olevan kiire minnekään. Vasta kun pysähdyin ja nousin autosta,  herra suvaitsi siirtyä pois ajoradalta. Valitan, että kännykkäkameran kuva on vähän huonolaatuinen. Yllättävän hyvin fasaani sulautuu tienpenkkaan ollakseen niin värikäs lintu. Väkisin tuli mieleen, että kyllä täällä sitten asustelee aika luontoystävällistä sakkia, eräässä nimeltämainitsemattomassa naapurimaassa tuommoinen olisi kyllä pantu pataan ajat sitten. AN

Kuvat: Aimo Nikkinen (Paitsi tietysti se wikipedian särki)

Joutsenet

Kainuusta tunnetaan arviolta 200-300 joutsenen pesäreviiriä. Paltamosta löytyi joutsenen pesä jokaisesta 10×10 km laskenta- l. atlasruudusta ja yhdestä peräti 10 pesää, mikä lienee Suomen ennätys tai ainakin lähellä sitä!
Laulujoutsenet ovat tunnetusti karaistuneita lintuja, mutta ravintopula voi uhata niitäkin, jos reheviä sulapaikkoja ei aukea riittävän ajoissa. Näin kävi ilmeisesti tänä vuonna, kun suurimmillaan 19 joutsenta asettui keskelle Kajaania sorsien ruokintapaikalle odottelemaan virtapaikkojen aukeamista. Joukon jatkona samaan sulaan ilmestyi 20.4. kanadanhanhi, mikä on edelleenkin satunnainen vierailija Kainuun korkeudella. Esimerkiksi Ruotsissa laji on levittäytynyt voimakkaasti laajalle alueelle Etelä- ja Keski-Ruotsia.

Raimo Kantola

Kainuun merta edemmäs kalaan, pyöräillen

Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, sanotaan.

Meillä on tässä Kainuun meri, Oulujärvi, ihan kivenheiton päässä. Olen jo pitkään unelmoinut ja pitkään suunnitellut pyöräretkeä Oulujärven ympäri. Joskus lukioaikana tuttu tyttöporukka teki neljän päivän reissun pyörillä ja palasivat reissultaan innosta hehkuen, miten upeat maisemat meillä on, ihan tässä vieressä. Miksi siis lähteä lomalle, niinsanotusti merta edemmäs kalaan?

Nopea laskutoimitus Google Maps-sovelluksen avulla antaa reitin: Paltamo – Vaala – Vuolijoki – Kajaani – Paltamo – pituudeksi n. 190 kilometriä. Sen ajaisi autolla noin kahdessa ja puolessa tunnissa ilmoittaa sama kartta. Pyöräillen siitä tulee noin 40 km päivä, jos aikoo vaikka olla reissulla 5 päivää, mikä on aloittelevalle pyöräilijälle ja semmoiselle, joka haluaa nautiskella maisemista, varmasti ihan sopiva päivämatka.  Jos ottaa Manamansalon mutkan mukaan laskelmaan (ja sitähän ei missään nimessä tulisi jättää väliin) tulee kilometreiksi 230 km ja 5 llä jaettuna päivän ajomatka 46 km ei vieläkään ole liian paljon, mutta saattaisi olla kiva väljentää ajamistahtia hieman, viettämällä esimerkiksi Manamansalossa tai Säräisniemellä pari päivää, yhden sijaan.

Reitin varrella on kivasti majoittautumispaikkoja, leirintä-alueita ja mökkivuokrausta. Jo pienellä budjetilla voi yöpyä mökeissä jos ei halua ottaa ihan urheilun kannalta ja telttailla. Itse suosisin telttailua, vaikka sekään ei tietenkään kivaa ole jos vettä tulee kaatamalla.

  • Manamansalon viiden tähden leirintäalueen, Teeriniementie 156´ssa tuntee varmasti jokainen kainuulainen. Yrityksen kotisivut löytyy osoitteesta www.kainuunmatkailu.fi

Manamansalosta löytyy myös

  • Kultahiekat www.kultahiekat.com, Manamansalontie 3881
  • Manamansalon Helmi, Manamansalontie 3187.

Manamansalon matkailusta, harrastusmahdollisuuksista ja kävelyreiteistä löytyy lisää internetsivuilta www.oulujarvi.fi ja Luontoon.fi – sivuilta.

Vähän tuntemattomammaksi lienee jäänyt, ainakin itselleni

  • Leinoloma, jolla on vuokrattavana kaksi mökkiä Kivesjärvellä, osoitteessa Kivesjärven rantatie 15.  Loistavasti matkan varrella jos aikoo palata Manamansalosta takaisin Paltamo – Vaala tielle. Mökeillä on oma rantapätkä, ja yritykseltä voi vuokrata myös savusaunan.

Vaalassa voi tietenkin pysähtyä, siellä on ravintola – ja majoituspalveluita, mutta jos haluaa pysyä luonnon helmassa on matkalla Säräisniemelle ja kohti Vuolijokea taas useampia leirintä ja majoitus-mahdollisuuksia:

  • Oulunjärven lomakylä,  Vuolijoentie 891, Säräisniemi tarjoaa edullista mökkimajoitusta
  • Ruununhelmen Vapaa-aikakeskuss, Ruununtörmäntie 1, Säräisniemi. Vapaa-aikakeskuksella voi pysähtyä vaikkapa maistelemaan leipomotuotteita tai syömään ravintolaan. Karavaanareille suunnattulla alueella ei ole valitettavasti leirintä-paikkoja, mutta muuta kivaa aktiviteettia voi täällä harrastaa
  • Onnelan Matkailumaatilalla , Salmenrannantie 822, Vuolijoella, voi yöpyä teltassa tai aitassa, tai jos pyöräilyltä ei ole vielä saanut tarpeeksi vauhtia, voit ajaa vaikka rallia maatilan omalla ralliautoilu-radalla!

Nyt kun olen tovin lukenut näitä matkailu – ja majoituspalveluita, eksyn tietenkin katsomaan Vaalan vieressä, vain 20 kilometrin päässä tosin jo Pohjois-Pohjanmaan puolella, sijaitsevan  Rokuan Erämaahotellin tarjontaa melontakursseineen,  sekä Rokuan Kylpylää