Amerikkalaismallista veneenveistotaitoa Paltamosta

Reijo Kemppainen (75) esittelee ylpeänä uudenkiiltävää venettään kotinsa pihamaalla Kiehimänjoen rannassa. Syytäkin ylpeyteen on, veneprojekti on kestänyt koko talven ja lopputulos on kerrassaan hieno.

Ajatus Amerikkalaismallisen rimaveneen rakentamisesta lähti siitä, kun he ovat aiemmin rakentaneet kanootteja Asko Kinnusen kanssa kansalaisopiston tiloissa, niin miksei samantien ryhtyisi vähän kunnianhimoisempaan projektiin, kun kerran eläkepäiviä ja terveyttä riittää. Kinnunen oli sitten hankkinut Amerikasta mallin, jonka mukaan tehtiin muotti.

Mäntyrima on 6 mm paksua ja 20 mm leveä ja sitä kuluu yhteen veneeseen noin tuhat metriä. Veneen hinnasta Kemppainen ei halunnut senkummemin puhua, mutta rima yksin maksaa noin euron metri ja rimat täytyy valikoida todella tarkkaan ettei ole oksia tai halkeamia. Eli kyllähän siinä hintaa kertyy yksistään puutavaralle, työstä puhumattakaan. Tummaa koristemateriaalia kutsutaan nimellä ”Pipolo”.

Veneen rakentaminen lähtee siitä, että rimat valikoidaan huolella ja asetellaan muottiin, rimassa on pontti ja ne kiinnitetään toisiinsa liimalla ja niitillä, joka poistetaan kun liimaus on kuivunut. Ja sitten hiotaan. Kun pinta on saatu tyydyttäväksi, siihen liimataan epoksilla lasikuitukangas, joka on kuulemma ihan eri tavaraa kuin lasikuituveneissä yleensä, ja todellakin, äkkinäinen ei arvaisikaan että veneen pinnassa on kolminkertainen lasikuitukangas, niin täydellisesti se sulautuu puun pintaan.

Lasikuitu ja epoksi tuovat veneeseen tarvittavan jäykkyyden. Ja sitten taas hiotaan. Hiominen on enimmäkseen käsityötä ja sitä riittää jos meinaa saada täydellisen lopputuloksen. Täydelliseltä tuo näyttää, sitä ei käy kiistäminen. On siinä jokunen hiomaliike tehty, kun tämä on kuulemma jo toinen tämäntyylinen valmistunut vene.  Kemppainen on tehnyt myöskin puisen moottoriveneen joka kelluskelee tyvenessä jokirannassa.

Poistuessaan viihtyisältä asuinalueelta toimittajan mieleen jää ajatus, että miten tuollaisen veneen ilkeää johonkin likaiseen lampeen yleensä laskea, tai ongenkoukuilla naarmuttaa, museon lasikaappiin kai se kuuluisi.

Kuvat&teksti: AN

2 responses to “Amerikkalaismallista veneenveistotaitoa Paltamosta

  1. Ei Oulujärvi ole likainen lampi..

  2. Anja Itkonen

    Hienoa Reijo, uppea vene! Ja vieläpä niin sanottu vinha perä! Kertokoa sittä, minkälaeset oli soutuominaesuuvet ja erosiko venneily jotenni kaenuulaesmallisella venneellä menosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s