Taloushallintoa

Aloitin Työvoimatalolla 15.1.2009, eli olin ensimmäisiä taloon palkattuja toimihenkilöitä. Toimenkuvaani kuuluu erilaisia taloushallinnon työtehtäviä.

Minun  näkökulmastani on myönteinen ja iloinen asia,  kun työntekijä ottaa lopputilin, koska hän on silloin joko saanut avoimilta markkinoilta työpaikan tai tehnyt päätöksen opiskelemaan lähtemisestä. Näitäkin onnistujia on täällä talolla aika paljon.

Tällä hetkellä, maaliskussa 2013,  opiskelemaan on lähtenyt 48 henkilöä, oppisopimuksella 2 ja töihin 52 henkilöä. Paikkakunnalta on muuttanut pois 26 henkilöä.

Mielestäni nuorten tilanteen selvittelyyn on täällä satsattu erityisen paljon ja mielestäni se on hyvä juttu.

Terveisin

Pirjo  Karjalainen, toimistosihteeri

Keittiötöiden osaaminen on tarpeellista kaikille

Saara Huumonen

Aloitin työt työvoimatalolla heinäkuussa 2011 Ravintola Pullaterian vastaavana ohjaajana. Olin saanut pedagogiset opinnot päätökseen kesäkuussa ja nyt minulla oli oiva mahdollisuus soveltaa saamaani oppia käytännön työssä. Opinnot vaikuttamisen psykologiasta ja ryhmädynamiikan säännönmukaisuuksista olivat tarpeen. Toisiin ihmisiin vaikuttaminen on yksi elämämme kiehtovimmista sekä myös herkimmistä asioista.

Työntekijöitä pullateriassa työskentelee vaihtelevasti 4-8 henkilöä. Valmistamme päivittäin lounaan noin 50:lle henkilölle. Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti Työvoimatalolla työskenteleviä henkilöitä.

Leivomme monenlaisia leivonnaisia. Tilauksesta valmistetaan täytekakkuja ja voileipäkakkuja sekä suolaisia että makeita kahvileipiä. Pullaterian tuotteita on myynnissä Työvoimatalon myyntipisteissä Näpringissä ja torilla sijaitsevassa Infoteriassa. Osallistumme myös erilaisiin myyjäisiin ja tapahtumiin. Norssikarnevaaleihin valmistimme uusina tuotteina norssisäilykettä, norssileipää ja norssipiirakoita.

Toukokuussa osallistuimme Kainuun kulttuurirahaston vuosijuhlan järjestämiseen Korpitien koululla. Työvoimatalon keittiön laitekapasiteetti ja säilytystilat ovat riittämättömät suurien ruokamäärien valmistamiseen ja varastointiin. Meillä on rajoitukset tuotteitten määrästä, joita saamme valmistaa, joten teimme yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa.  Yhteistyökumppaneina olivat Melalahden pitopalvelu ja Kivikylän leipomo.

Työyhteisössä arvostan hyvää työilmapiiriä. Hyvä työilmapiiri vaikuttaa myönteisesti työssä viihtymiseen, työmotivaatioon sekä uuden oppimiseen. Meillä on lupa tehdä virheitä, virheistä oppii ja on tärkeää, ettemme lakkaa yrittämästä. Hyvässä työyhteisössä työntekijät ovat tasa-arvoisia ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, jokainen on arvokas omana itsenään. Työyhteisöömme otetaan vastaan muilta pajoilta työntekijöitä oppimaan keittiötaitoja, tiedä vaikka joku löytäisi sisällään piileskelleen mestarikokin kokeilemalla uusia tehtäviä.

Ulkotöissä

Seppo Keränen

Saavuin työvoimatalolle elokuun lopussa 2011. Tehtävänäni on toimia ulkotöiden vastaavana ohjaajana. Viimeisimmässä jaossa toimin myös kunnan teknisen osaston palveluksessa, sekä yhdistyksissä ja järjestöissä työskentelevien esimiehenä työvoimatalolle päin. Näillä työntekijöillä on omat esimiehensä kunnassa ja järjestöissä päivittäisiä rutiineja varten.

Työkohteinamme on paljolti kunnan tarjoamia kohteita. Syksyllä raivasimme pois pusikoita kunnan teiden ja katujen varsilta. Raivasimme myös kunnan latuverkostoja. Suoritimme lisäksi kunnan tonteilla maisemanhoito- ja maisemanavaushakkuita sekä allergisoivien leppien poistoa. Talvella meillä oli pitkä rankapino, jonka hakkasimme pilkkeiksi. Työkohteina on ollut muutama uniikki ja harvinainen kohde, jollaista ei välttämättä osu jokaisen työntekijän elämän varrelle. Esittelen tässä muutaman sellaisen kohteen.

Syyskesällä pystytimme vanhan aittarakennuksen museon vierelle. Rakennus oli saatu lahjoituksena Härmänmäestä Leppälän tilalta. Rakennukseen tuli uusi pärekatto. Kävimme miesten kanssa kaatamassa pärehaavat suoraan metsästä ja olimme avustamassa Heikkisen Jaakkoa päreiden höyläyksessä. Höyläyksen jälkeen päreet laitettiin aitan katolle.

Juha Telkinen tutustumassa päreenhöyläyksen saloihin Jaakko Heikkisen opastuksella.

Valmis pärekatto talven jälkeen.

Kevättalvella meillä oli mahdollisuus osallistua kalaveden hoitohankkeeseen. Olimme mukana Kalajärvellä levittämässä irtokalkkia jään päälle. Homma tapahtui siten, että paikalla oli 5 paikallista isäntää moottorikelkkoineen ja rekineen. Paikallisen Juuan dolomiitin irtokalkki lastattiin traktorin etukuormaajalla rekeen. Levitys tapahtui sitten jään päälle miesvoimin. Kalkkia levitettiin 18 tonnia – 1000 kg/hehtaari.  Ilmanhaltijat olivat suosiollisia levitykselle, sillä sää oli loistavan keväisen aurinkoinen ja hanki kantoi levittäjiä. Seuraavana päivänä oli sitten suvikeli eikä hanki olisi enää kantanut levittäjiä.

Kalkin lastaus etukuormaajalla rekeen.

Kalkin levitystä jäälle.

Kalkin levitystä jäälle.

. Jani Seppänen, Jukka Karttunen, Martti Tolonen, Jukka Leinonen sekä Aki Leinonen tauolla.

Tämä kalaveden hoitoprojekti jatkuu vielä. Viime viikon Paltarista saitte lukea, että talolta on 4 kaveria rakentelemassa katiskoita.  Katiskoilla on tarkoitus pyytää Kalajärvestä särkikaloja, kunhan kalojen kiima alkaa -toivottavasti ennen kuin mäkärä lentää.

Me olimme myös antamassa muuttoapua. Muuttajat olivatkin sitten eksoottisempaa sorttia. Kuvat puhuvat puolestaan, millaisista muuttajista oli kyse.

Jukka Karttunen ja leobardikekko

Markku Oikarinen ja parta-agama

Seppo Keränen ja boa constrictor

Seppo Keränen, ulkotöiden vastaava ohjaaja.

Työlle tekijä ja tekijälle työtä

Jari Kainulainen

Työvoimatalossa työskentelee noin 170 työntekijää. Lisäksi talon ulkopuolella työskentelee muutama kymmenen työntekijää eri järjestöissä ja kunnan ja maakunnan töissä. Jokaisella työntekijällä on oma osaamisensa ja osalla myös työrajoitteita.Työhön valmentaja on puhemies työntekijöiden sijoittumisessa heille sopiviin tehtäviin ja toisaalta työntekijän löytämisessä työnantajalle.

Työvoimatalon kirjoille tullaan joko kolmisen viikkoa kestävän Työnhakuklubin kautta tai suoraan TE- toimistosta. Klubin kautta tuleville järjestetään ennen taloon tuloa siirtymäkeskustelu, jossa tuleva työntekijä kertoo klubin aikana miettimänsä suunnitelmat ja tavoitteet tulevalle työlle. Työhön valmentajana kerron, mitä työmahdollisuuksia Työvoimatalossa on ja yhdessä mietimme, mikä työ olisi hänelle sopivin, vai kehitelläänkö kokonaan uusi työ, mitä talossa ei ole aiemmin tehty. Näin kävi muun muassa hierojan kohdalla, nyt hän toimii työterveyshuollon hierojana talon työntekijöille. Näin kohtasivat työntekijän koulutus, todellinen tarve ja uusi työ. työntekijä saa myös arvokasta työkokemusta avoimia työmarkkinoita varten.

Suurin osa työajasta menee kuitenkin vinkkien antamiseen ja sopivien työkohteiden etsimiseen niille työntekijöille, jotka haluavat esimerkiksi työnantajapaketin avulla työllistyä yrityksiin kuukaudeksi. Erityisesti nuoret eivät tunne vielä kaikkia mahdollisuuksia , joten työtä tällä saralla riittää.

Toinen merkittävä työpanos menee toisinpäin. Etenkin näin keväällä työnantajat kysyvät Työvoimatalosta työntekijöitä eri pituisiin ja mitä erilaisimpiin työtehtäviin metsän istutuksista vammaisten avustamiseen. Koska tunnen talossa työskenteleviä työntekijöitä hyvin, löytyy lähes kaikkiin työtehtäviin sopiva henkilö hyvinkin nopeasti. Tosin kesäaikaan monet työntekijät työllistyvät Työvoimatalosta ihan omin voimin avoimille työmarkkinoille ja se on hieno juttu.

Maaliskuussa otettiin Työvoimatalossa käyttöön tekstiviestillä tapahtuva joukkoviestintä, jolla voimme ilmoittaa avoimista työpaikoista kaikille yli kahdelle sadalle työntekijällemme. Se antaa kaikille tiedon ja samalla tasavertaisen mahdollisuuden hakea avoimia työpaikkoja.

Teen tiivistä yhteistyötä työnetsijän kanssa, joka on kiertänyt satoja työpaikkoja Kainuussa. Moniammatillinen osaaminen on Työvoimatalon tavaramerkki, sillä meiltä löytyy kaksikin kuntoutusohjaajaa muun muassa ammatinvalinnan tukeen ja kuntoutukseen. Tiimityöllä etsimme ratkaisuja jokaiselle yksilöllisesti.

Monen työntekijän kohdalla tukea tarvitaan vaikkapa CV:n täydentämiseen, työpaikka- ja koulutushakemusten täyttämiseen ja yleiseen pohdintaan, miten työllistyjän polku etenee, jos edessä on uuden ammatin hankkiminen tai kokonaan uudelle alalle hakeutuminen. Tätä kutsutaan valmennukseksi ja sitä tarvitaan kaiken ikäisten kanssa, sillä työelämän haasteet ovat tänä päivänä aika kovat.

Työni on monipuolista ja mielenkiintoista. Tykkään työskennellä ihmisten parissa, joten koen tämän tehtävän omakseni. Onnistumiset tuovat työhön iloa ja työkavereiden kanssa löytyy itsellekin uusia ideoita ja ajatuksia.

Jari Kainulainen, työhön valmentaja, Paltamon Työvoimatalo

Apuna omien vahvuuksien etsimisessä

Aloitin Paltamon työvoimatalolla kuntoutusohjaajana tammikuun alussa kuntoutusohjaaja Anneli Keräsen työparina. Pääasiallista työkenttääni on työskentely nuorten ammatillisten asioiden parissa. Nuorten ja työttömien kanssa olen työskennellyt lähes 20 vuotta. Tänä aikana olen huomannut, että jokaisella ihmisellä on oman näköinen yksilöllinen sosiaalinen todellisuus.

Kasvamme ja kehitymme läpi elämämme. Elämäämme haluamme tehdä mielekkääksi rakentamalla asioille järjestystä ja tarkoitusta. Kyselemme itseltämme: millainen olen ihmisenä? Ja haemme tähän vastauksia tekemisen ja olemisen kautta toisten kanssa vuorovaikutuksessa. Jokaisen ihmisen voimavarat ovat yksilöllisiä, mutta vahvuuksia löytyy kaikilta ihmisiltä, tosin joskus ne voivat olla hyvinkin vähissä. Näillä voimavaroillaan ihminen kontrolloi ja tietoisesti ohjaa omaa elämäänsä.

Sen lisäksi, että ihmisen täytyy tulla elämänsä aikana sinuksi itsensä sisäisen todellisuuden kanssa, on yhtä tärkeää löytää oman elämänsä ulkoinen hallinta. Tähän hallinnan tunteeseen kuuluvat jokaiselle ihmiselle itselleen tärkeät tavoittelemisen arvoiset asiat. Näistä asioista muodostuu elämän laatu. Harmitonta elämää ei ole, jokainen ihminen käy lävitse eri ikävaiheisiin liittyen kriisivaiheet.  Silloin tarvitaan oman sosiaalisen todellisuuden lisäksi itsensä tuntemusta sekä ulkoisen todellisuuden tuntemusta.

Aina omat voimavarat (tieto, taito, osaaminen) eivät kuitenkaan riitä ja silloin tarvitaan askeleen verran rinnalla kulkijaa. Kriisivaiheet, kuten työttömyys, edellyttävät ihmiseltä mukautumis- ja venymiskykyisyyttä elämän tasapainon saavuttamiseksi. Myös työttömyydessä voi saavuttaa hallinnan tunnetta ja usein arkiset rutiinit luovat juuri tuota turvallista arkea. Tähän kaikkeen Työvoimatalo tarjoaakin mielestäni paljon mahdollisuuksia monenlaisen tuen ja käytännöllisen arjen tekemisen muodossa. Tärkeää on myös ylläpitää omaa osaamista ja työkykyä sekä lisätä mahdollisesti omassa arjessa vielä puuttuvia taitoja.

Osaamisestani toivon olevan apua ja tukea Työvoimatalon työntekijöille niissä asioissa, jotka ensisijaisesti ovat tarpeen oman elämän, arjen tasapainoon saamiseksi ja tulevaisuuden suunnittelemiseksi.  Vuorovaikutus työntekijöiden ja kuntoutusohjaajien välillä on aina luottamuksellista. Kun ihmisen asiat ovat hyvin tai ainakin siedettävästi, seuraa siitä ihmiselle ja hänen ympäristölleen laajaa hyvinvointia.

Kuntoutusohjaustyötä ei voi kuitenkaan tehdä yksin, vaan se edellyttää ihmiseltä itseltään myös omatoimisuutta ja halua yhteistyöhön ja itselle kipeidenkin asioiden käsittelyyn. Työyhteisön hyvä yhteistyö, esimiesten, johdon, työkavereiden, ohjaajien ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa on tärkeää työntekijöiden käytännön työtehtävien ja arjen hallinnan kannalta. Hyvän kuntoutuksen tarkoitus on lisätä ihmisen uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja tukea ihmistä löytämään omat, usein piilossakin olevat, yksilölliset mahdollisuudet, realiteetit ja vahvuudet.

Birgitta Koponen, kuntoutuksen ohjaaja