Kuukausittainen arkisto:Toukokuu 2012

Vuoden Eino Leino valitaan toisen kerran Paltamossa

Paltamo Päivät ovat tänä vuonna 6-8.7.2012, jolloin valitaan myös vuoden 2012  Eino Leino -henkilö.  Paltamopäivillä on kattavasti ajankohtaista ja leikkimielistä ohjelmaa, tanssia ja musiikkia sekä avoimien ovien päiviä. Kokonaisen ohjelman saa juuri ilmestyneestä Paltamon kunnan Tiedotteesta 4/2012.

Paltamon kunnan toimintakertomuksesta 2011, kulttuuriosuudesta Paltamo -päivien palautteesta lainattua:  ” Ensimmäistä kertaa paikalla oli myös ihka oikea Eino Leino hattuineen, viittoineen, keppeineen. Eino Leino -tittelin sai juontajana toiminut Seppo  Härkönen hänen Eino Leino tietoisuutensa ja olemuksensa perusteella . Jatkossa yleisö voi äänestää vuoden Eino Leinoa Paltamon kunnan kotisivujen kautta, laittamalla sähköpostia tai kirjettä kuntaan. ”

Paltamon kunnan ja Työvoimatalon yhteisesti ideoima äänestys on käynnissä parhaillaan ja omaa ehdotusta Eino-Leino henkilöksi voi ehdottaa www.paltamo.fi (etusivulla)  sivujen kautta.  Ehdotuksia voi myös laittaa sähköpostitse neuvonta@paltamo.fi tai vaikkapa kirjeitse.

Lisää tietoa Eino Leino äänestyksestä antaa Paltamon kunnasta Päivi Soldatkin.

MP

Ase ilman patruunoita on lyömäase

Kuva: cc Quadrell

Näiden viimeaikaisten ampumisjuttujen valossa minua ihmetyttää,  miksei patruunoiden saatavuuteen ole kiinnitetty enemmän huomiota? Kuka tahansa, joka omistaa putkenpätkän ja vähän mielikuvitusta, osaa tehdä jonkinlaisen tussarin, jolla voi ampua yhden kerran. Mutta jos meinaa ampua useamman kerran samalla aseella, niin se vaatii patruunoita. Patruunoiden valmistaminen taas on enemmän tai vähemmän teollista toimintaa, eikä onnistu kyllä ihan kotioloissa. Miksei siis otettaisi patruunoita tiukempaan valvontaan?

Yksinkertaisesti kielto säilyttää aseeseen sopivia patruunoita samassa taloudessa aseen kanssa, estäisi tehokkaasti tällaiset mielenhäiriössä tehdyt murhatyöt ja mikä estäisi numeroimasta patruunoita ja myymästä niitä kappaleittain kuittia vastaan siten, että ammutut hylsyt ja tietysti käyttämättömät patruunat pitää palauttaa kauppaan samana tai seuraavana päivänä?

Pienempi vaiva kai se olisi, kuin ruveta raahaamaan niitä pyssyjä mihinkään yhteisvarastoon. Luvattomien patruunoiden hallussapidosta seuraisi sitten asianmukaisia sanktioita. Lisäksi kun jokainen pikkulapsikin tietää, miltä ammukset näyttävät, niin harvapa niitä uskaltaisi missään säilytellä, jos ne olisivat laittomia. Tämä tuskin synnyttäisi mitään pimeitä paukkumarkkinoita, eihän nyt oikeastaan ole kysymys mistään kulutushyödykkeestä niinkuin viina tai huumeet.

On se kyllä kumma, että reseptilääkkeitäkin valvotaan Suomessa tiukemmin kuin välineitä, joilla voi toteuttaa joukkomurhan. Niin, mikseipä ammuksia voisi myydä reseptillä apteekista? Reseptissä lukisi sitten että ”murhanhimoa lievittämään”. Eihän kohta tupakkaakaan saa ilman reseptiä. AN

Elämä on valinta

Toiset valitsee sen ottaa, toiset taas jättää, mutta siitä ei ole kyse nyt.
Miksi sinä elät kuin elät? Miksi et ole tyytyväinen? Miksi syöt, heräät, käyt töissä tai olet käymättä? Siksi, sillä valitset tehdä niin. Miksi suret, valitat huonoa elämää, työttömyyttä, mahdollisen omaisuuden puutetta, sosiaalisen elämän puutetta? Siksi, koska olet valinnut sen tien, jokaisella on mahdollisuus kouluttautua, mennä töihin, hankkia omaisuutta ja tavata ystäviä jos niin valitsee. Mikäli rakastat itseäsi, et anna muiden jyrätä sinua, et anna elämän nurjan puolen riepotella sinua ympäriinsä, vaan teet valinnan ja rakastat itseäsi! Itserakkaus ja itsensä rakastaminen on kaksi eri asiaa. Itserakkaus on omahyväistä ja itsekästä, joskus jopa narsismiin taipuvaista, kun taas kyky rakastaa itseään, on kyky rakastaa, hyväksyä itsensä, olla empaattinen itseään ja muita kohtaan, tuntea oma arvonsa. Mikäli olet onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, olet tehnyt hyviä valintoja.

Sinulla on voima hallita terveyttäsi, vaurauttasi, uraasi, ihmissuhteitasi ja kaikkia elämäsi puolia. Ja tämä voima – rakkaus – piilee sisälläsi.  -Rhonda Byrne: ote kirjasta ”Voima”

Vaikka me jokainen teemme varmasti elämässä valintoja, joita ehkä kadumme tai ainakin mietimme olisiko pitänyt tehdä toisin, niin pelkkä onnellisuuden tavoittelu, maallisen mammonan tavoittelu ei kuitenkaan tee onnelliseksi. Joskus tarvitsee pudota ahterilleen, tai polkea suossa, jotta voi taas nousta jaloilleen ja kävellä tasaista onnen polkua. Elämään kuuluu pettymykset, mutta voimme valita hyviä valintoja, hyviä reittejä. Jos elämäsi on päivästä toiseen suossa polkemista henkeä haukkoen, pysähdy hetkeksi jos toiseksi miettimään miksi se on niin? Voitko tehdä asialle jotain, uskon, että jokainen voi, se vaan vaatii joskus jopa suurenkin määrän rohkeutta.

Mahdolliset väärät valinnat myös vahvistavat, kun ne osaa oivaltaa oikein ja kääntää ne vahvuudeksi. Joillekin ei ole itsestään selvää vesi, sähkö tai talon lämmitys, toisille taas ei ole itsestään selvää tavata ihmisiä päivittäin, jotkut eivät löydä itselleen sopivaa kumppania tai taloa, tämä lista on loputon.  Jotkut taas tekevät nopeita, hetken mielijohteesta ratkaisuja, mutta toteaa myöhemmin tekevänsä tasan eri ratkaisut ja ottaa aiemmista opikseen. Joku haluaa muuttaa kaupungista maalle, jättää taakseen ihanan kodin ja muuttaa vanhaan taloon, missä mikään ei ole itsestään selvää, se voi olla sille hyvä tai huono valinta, joku taas huomaa väsyneensä ikuisiin taloudellisiin vaikeuksiin, hakeutuu kouluun ja pian huomaakin saaneen hyvän työn, maksaa velkansa ja ostaa mahdollisesti unelma kodin itselleen, hyvä valinta eikö? Olkaamme kiitollisia, että meillä on mahdollisuus valita.

-SannaS

Herra Erkin mukana metsässä

Hyvä satunnainen lukija

Kuten kaikki tiedämme, sukset auttavat liikkumista metsässä vain talvisin. Toukokuun viimeisen viikonlopun aikoihin lumen ollessa enää muisto menneestä talvesta, oli aika tehdä hiihtoretken sijaan ns. ”kumppariretki” metsään. Näin tulee olemaan seuraavat 5-6 kk. Tälle vuoden ensimmäiselle ”kumppariretkelle” lähdin viime sunnuntaina 27.5. kello viiden aikoihin.

Talven lumen tasoittamaan maastoon verrattuna on kesäisessä metsässä vaeltaminen haasteellisempaa, varsinkin, jos ei kulje valmita polkuja. Lumettomassa metsässä tulee avaran maiseman ja sen tarjoamien näkymien sijaan kiinnitettyä enemmän huomiota myös yksityiskohtiin. Mustikka kukki hyvin mikä ennustaa marjaisaa loppukesää. Kuusenoksien uutta kasvustoa oli myös hyvin tarjolla niitä halajaville. Myös kesän ensimmäiset kukat olivat näkyvillä.

Kun taivalsin tutulta aukealta metsän suojiin, kantautui oravien naksutus korviini. 5-6 oravaa, en saanut tarkkaa lukua, juoksenteli puiden latvustossa hyppien puusta toiseeen. En tiedä, montako poikuetta orava tekee vuodessa ja mihin aikaan, mutta arvattavasti kyseessä oli saman poikueen oravat. Sen verran tuttavallisesti ne suhtautuivat toisiinsa. Kuvauskalustoni ei sovellu näin vaativiin tilanteisiin, mutta sain ikuistettua tuokiokuvan yhdestä hypystä.

Kuvasin myös yhden kummallisen tapauksen jälkiä. Joku hyväuskoinen marjastaja oli ilmeisesti joutunut ns. marjakarhun saaliiksi. Vain peltinen pomuri oli jäänyt jäljelle. Voin olla väärässäkin, mutta muuta selitystä en keksinyt hylätylle poimurille. Emmehän me suomalaiset roskaa metsiämme.

Hyvää kesän alkua kaikille

Nauttikaa kuvista.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

herra Erkki

Viikon Eino 31.05.12

Lataa ja tuosta seinälle PDF tiedostona.