Pääkirjoitus 31.1.2013

Nollasopimuksilla pallo jalassa

Toiminnanjohtaja Anne Huotari

Vuosien myötä ovat yleistyneet niin sanotut nollasopimukset. Allekirjoittaessaan sellaisen työntekijä sitoutuu työskentelemään yritykselle nollasta maksimityöaikaan tietämättä lainkaan etukäteen, milloin on töitä ja milloin ei.

Törmäsin tällaiseen sopimukseen ensi kerran seitsemän vuotta sitten. Siivoojaa pidettiin löysässä narussa yhteen työnantajaan, vaikka töitä ei todellisuudessa ollut edes joka viikko. Työntekijä ei uskaltanut tarjoutua töihin muille työnantajille, vaikka töitä oli työsopimuksen tehneelle työnantajalle vain satunnaisesti.

Viime aikoina tästä ongelmasta on alettu onneksi julkisuudessa keskustelemaan, koska erityisesti nuorille on tarjottu nollasopimuksia. Heillä ei ole aina tietoa, mitä oikeuksia työntekijällä on ja voiko toiselle työnantajalle tehdä töitä yhtä aikaa. Kyllä voi. Vaikka työsopimus on voimassa, työtä voi tehdä muuallekin. Molemmille työnantajille on toki hyvä kertoa tilanne, ettei työntekijä voi jäädä kotiin odottelemaan, tuleeko puhelua työpäivästä vai ei. Sitähän nollasopimus käytännössä tarkoittaa, jatkuvaa varuillaan oloa ja odottamista.

Ongelmia nollasopimuksista tulee myös muille työnantajille, jotka tarvitsisivat työntekijöitä. Työntekijä on kinkkisessä asemassa, kun ei tiedä, milloin tulee päällekkäinen työkeikka. Eihän tuollaisessa tilanteessa voi omaa elämää suunnitella tai lapsille luvata mitään, sillä usein nollasopimukset  koskevat myös viikonlopputöitä.

Ammattiliittojen olisi syytä käydä työnantajien kanssa pelisäännöt selviksi, että kaikki tietävät pelisäännöt ja mikä on oikein ja kohtuullista.

AH

Iloa työstä ja työn iloa

Pääkirjoitus 24.01.13

Päätoimittaja, toiminnanjohtaja Anne Huotari

–
Pidämme Paltamon Työtä Kaikille -hankkeessa toimihenkilöiden viikkopalaverin kunkin työn pohjalta. Tiistaina kuntoutusohjaajamme Birgitta Koponen kysyi aluksi kaikilta, mikä heille tuottaa iloa. Jokainen mietti hetken ja sieltä niitä alkoi tulla. Onnistumiset työssä, hymykasvot, ihmisten hyvä mieli, hyvät ystävät, oma ja läheisten hyvinvointi, sunshine, vapauttava tunne, positiivisuus, arki, terveys, työn mielekkyys, ongelmien hallinta. Aika liuta ilon aiheita ja luulenpa, että jokainen voi allekirjoittaa nämä.

Kyse onkin siitä, tuleeko meillä työpaikoilla pohdittua, mitkä ovat omalla työpaikalla tai työkohteessa ilon aiheita. Epäkohtia on helppo löytää ja ne tarttuvat puheen parteemme kovin herkästi. Jos miettii vain niitä, alkaa työhön lähteminen vaikuttaa vaikealta.

Kouluavustaja kysyi lehdessämme, eikö työn iloa saa kokea, eikö työ saa olla hauskaa. Saa olla. Tietenkin. Myös hankala ja vaikea työ voi olla innostavaa, vaikka se ei hauskaa aina olekaan.

Mutta mikä johtaa siihen, ettei sunshine tule joidenkin työntekijöiden mieleen tivaamallakaan? Väitän, että pitkäaikaistyöttömyys voi johtaa epäluuloiseen ajatteluun muita, mutta erityisesti systeemiä kohtaan. Suomessa keskustellaan siitä, onko työllistäminen kallista ja onko Paltamon täystyöllisyysmalli kallis. Niin, sehän riippuu täysin mittareista. Jos mitataan vain työn tuottavuutta tuotteiden myynnillä, tai hankkeesta avoimille työmarkkinoille työllistyneitä, se näyttää kalliilta. Mielestäni mittareita pitää olla enemmän, esimerkiksi hyvinvoinnin muutokset ovat olennainen mittari.

THL:n koordinoimassa laajassa tutkimushankkeessa Työtä Kaille -hankkeen hyvinvointivaikutuksia tutkitaan, A-osio onkin koko miljoonan euron tutkimushankkeen laajin osuus. Mutta tulokset julkistetaan vasta syksyllä.

Oman haasteensa tutkimukselle aiheuttaa se, että viisi vuotta kestävän hankkeemme toiminnan sisältö on muuttunut aika olennaisesti kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen. Pääosa tutkimusaineistosta, erityisesti hyvinvointiosio on tutkittu kolmen ensimmäisen vuoden aikana, jolloin osallistava johtamistapa ei ollut käytössä Työvoimatalolla. Kyse on siitä, miten työntekijöihin suhtaudutaan, ovatko he oman elämänsä suunnittelijoita vai toiminnan kohteita. Se on kuitenkin aivan olennainen asia ihmisten motivaation ja toiminnan tulosten kannalta.

Työn iloa saa kokea ja miettiäkin aika usein myös Työvoimatalolla.

Huominen on sinun

Pääkirjoitus 17.01.13  Päätoimittaja, toiminnanjohtaja Anne Huotari

Työvoimatalossa alkoi kurssi Huominen on Sinun. Kurssia vetävät Heikki ja Kirsi Törmi. Ideana on vahvistaa uskoa omaan itseen ja osaamiseen. Talolla on paljon ihmisiä, joilla on todella hyvää osaamista omalta alalta ja taitoa hyödyntää sitä, mutta sitten tuleekin ujous tai vähättelemisen meininki, kun osaamista pitäisi pystyä markkinoimaan työnantajille työn hakemisessa. Me kainuulaiset kun kuulumme Skandinavian itäreunalle ja tutkitusti, mitä idemmäs mennään, sitä enemmän itseämme, tekojamme ja osaamistamme vähättelemme. Ei ole ollut tapana itseään kehuskella näillä seuduilla.

Tämän päivän avoimilla työmarkkinoilla ei selviä, jos työhaastattelussa sanoo, että mitäpä se hyvejää, tai jos huippukirvesmies sanoo, että oon minä noita lautoja joutessani naputellu. Pitää pystyä sanomaan, että kymmeniä taloja olen rakentanut ja kiitosta siististä työn jäljestä olen aina saanut ja ajoissa on valmistuneet sovitut työt. Kun se on totta, sen voi sanoa, vaikka ei olisi tapanakaan.

Mitätöivä puheenparsi tarttuu helposti ja jos ympärillä olevat oksentavat niskaan mitätöintiä, niin eipä siellaisessa ympäristössä voi muuhun kasvaa kuin mitätöinnin kulttuuriin. Oman mitätöinnin kulttuuriin liittyy usein toisten syyllistäminen. Nettikeskustelut pursuvat syyttelyä ja suorastaan törkeyksiä, olipa kohteena työtön tai presidentti. Joku voi saada kiksejä siitä, että mustamaalaa toisen, mutta kohde ei taatusti ole samaa mieltä. Tuskinpa oksennuskuppina kukaan haluaa olla, varsinkin, kun on yrittänyt tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa.

Kaikkien olisi parempi olla työyhteisöissä, jos heitämme tarpeellisen kritiikin asiallisesti perustellen ja kasvotusten, silloin syntyy aito dialogi, joka yleensä parantaa lopputulosta. Syyttely vain pahentaa tilannetta, syntyy vain mielensä pahoittamista, mikä valvottaa tai ainakin mietityttää.

Siispä meidän jokaisen on syytä pohtia, onko kuppi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä tai peräti kokonaan täysi tai tyhjä. Huominen on Sinun, jos löydät jokaisesta asiasta jonkin hyvän puolen. Sitä voi itsekseenkin harjoitella, näkeekö lintujen sotkevan vain paikkoja vai sirkuttavan kivasti.

Kuva: cc Gordana Adamovic-Mladenovic

Lähienergiaa

Pääkirjoitus 10.01.13  Päätoimittaja, toiminnanjohtaja Anne Huotari

Jokainen nainen tietää, että parasta lähienergiaa tuottaa rakkaus, mutta sillä ei vielä huushollia kokonaan lämmitetä. Niinpä meidän pitää miettiä myös muita ratkaisuja, miten kämppä saadaan lämpimäksi tai tietokoneet ladattua pistokkeesta.

Paltamossa ja eri puolilla maata pohditaan, millä energiamuodolla lämpö ja sähkö tuotetaan kuntalaisille. Kunnalliset tai muiden omistamat lämpövoimalat alkavat vedellä viimeisiään, kun käyttöikä tulee täyteen. Toinen pohtisen paikka on, kun tuotantosopimus loppuu. Yhtenä pontimena mietiskelylle on tavoite tuottaa energia mahdollisimman lähellä, jolloin se myös työllistää alueen ihmisiä.

Energia-asiat puhuttavat myös siksi, että EU:n tasolla on asetettu uusiutuvan energian tuotannolle kovat 20%:n tavoitteet. Se tuo Suomelle isot haasteet ja tuulivoimasuunnitelmia onkin liikkeellä lähes joka niemeen, erityisesti vesistöjen lähettyville ja korkeisiin paikkoihin. Paltamon ympäristössä erityisesti UPM suunnittelee tuulivoimaloita mm. Manamansaloon ja Paltamon maisemiin.

Bioenergian lisääminen on myös suunnitelmissä, joten puun käyttö energiamuotona tulee varmasti lisääntymään. Nyt onkin mietinnän paikka, millaista puuta on järkevää polttaa ja missä muodossa ja minkäkokoisissa yksiköissä.

Vapaa-ajan asukkaat pohtivat tahoillaan, millaiset energiaratkaisut ovet heille sopivia. Eräällä tuttavallani on mökillään aikamoinen mikseri, sillä hänellä on Oulujärven rannalla pientuulivoimala, aurinkopaneelit ja varavoimana agregaatti. Itsekin olen todennut, että aurinkoenergiaa kertyy keräimiin myös silloin, kun mollukka ei paista, paras keräilyaika on keväthankien aikaan.

Näitä kysymyksiä pohditaan huhtikuun 19.-20.4.2013 järjestettävässä energiatapahtumassa Paltamon Mieslahdessa. Pistähän aika kalenteriisi, kuulet tapahtumasta lisää lähiviikkoina.

Kuva: cc Nino barbieri

Uusi vuosi uusine kujeineen

Pääkirjoitus 03.01.13  Päätoimittaja, toiminnanjohtaja Anne Huotari

Uuden kalenterin avaaminen on aina mielenkiintoista, uusia mahdollisuuksia täynnä, vielä puhtaan valkoinen kuin juuri satanut lumi. Tämä vuosi tulee olemaan useimmille paltamolaisille muutoksen vuosi.

Kun Työtä Kaikille -hanke päättyy, se tarkoittaa yli 260 työvoimayhdistyksen työntekijän täydellistä elämän muutosta, mutta sen lisäksi Paltamon koululaisten tukena olleiden kouluavustajien rajua vähennystä ensi syksynä. Monet vanhukset ovat saaneet ulkoiluttajan talolta ja kaksi ohjaajaa on ollut vammaisten työkeskuksessa. Lisäksi parikymmentä työntekijää on läpi vuoden eri järjestöissä. Huolettaa sekin, miten kylätaloilla pärjätään tämän jälkeen.

Paltamossa on siis ollut aikamoista kuhinaa neljä vuotta ja voi sanoa, ettei täällä ainakaan ole vietetty aikaa ’oleskeluyhteiskunnassa’, josta tasavallan presidentti Niinistö varoitteli uuden vuoden puheessaan. Päinvastoin, väitän, että hankkeen rahoitus on tuottanut kokonaisuudessaan hyvää enemmän kuin passiivimallin mielestäni kalliimpi rahoitus olisi tuottanut. Valitettavasti emme pysty VATT:ssa tehtävällä tutkimuksella vielä tässä vaiheessa tätä todistamaan, sillä rekisteritiedot laahaavat vuosia jäljessä. Samoin THL:n hyvinvointitutkimuksen tulokset saadaan julkisuuteen vasta ensi syksynä.

Tämä viides säästörahoilla toteutettava vuosi on siis loivennuksen aikaa, jolloin vähän alle 5 miljoonan vuosibudjetilla toiminut hanke ajetaan hallitusti alas. Mitä jää jäljelle, kysyy nyt moni. Se on tässä vaiheessa vielä laskennan alla. Parhaillaan Intotalon toteuttama Hiomo-koulutus tuo jotain ratkaisuja ja perustettava yritys jotain, mutta ne ovat vielä valmistelussa.

Ainakin juuri eläkkeelle jäämässä olevaan valtiosihteeri Raimo Sailakseen hankkeen tulosten esittely teki suuren vaikutuksen, etenkin havainnot nuorten tilanteesta.  Nuorten osalta kunnan onkin pakko olla mukana etsimässä ratkaisuja, sillä Paltamossa neljä vuotta toteutettu nuorten yhteiskuntatakuu siirtyy hankkeelta kunnan vastuulle.

Kuva: Office